LAST MOMENTS

Ihanaa vuoden viimeistä päivää jokaiselle! 

 2016 oli jo aikalailla mun vuosi, mutta mulla on aavistus että vuodesta 2017 tulee todella olemaan minun vuoteni. 

Näihin lumisiin kuviin ja hyviin tunnelmiin, nähdään taas ensivuonna!

JÕULUTURG & RÄÄVELI

Voi Tallinna olitpas kiva! Käytiin siskojen ja serkun kanssa Tallinnassa pari viikonloppua sitten. Ideana lähinnä oli päästä tunnelmoimaan avattua joulutoria ja katselemaan mahdollisia joululahjoja. Mikään kunnon shoppailureissu ei tämän kuulunutkaan olla, pääasia oli että päästiin joulutorille ja kohottamaan jouluntunnelmaa.

Joulutori oli todella hieno kokoajan, mutta varsinkin illalla se oli upea. Valojen yltäkylläisyydestä ei saanut oikeaa kuvaa ennekuin pimeä saapui ja torin keskelle pystytetty joulukuusi oikein tuplasi kaiken valon mitä torista tuli. Tuli kyllä todella jouluinen fiilis, vaikka kummempia joululahjoja ei torilta tai Virusta löytynytkään.

Lauantai-iltana monet laivalla takaisin Suomeen lähtevät olivat ottaneen enempi vähempi, mutta suhteessa oli rauhallinen takaisintulomatka, saatiin hyvin oma rauha kun valoitettiin ensimmäinen sohva joka löydettiin. Siinä koko matka sitten menikin maaten ihan puolikuolleina (maissa oltiin vain n. 8 h ja silti tuntui kuin olisi ollut reissussa viikon!?). Marraskuinen meri meinasi myrskytä, mutta siitäkin sai väännettyä huumoria kun todettiin ettei tarvitse edes humalaa, että ei pysty kävelemään laivankäytävillä suoraan.

Laivasta päästyä matkustettiinkin aika suoraan Espooseen, rättipoikki kun oltiin.
 Ihana Heidi siis houstasi meitä koko viikonlopun ajan, majotti kämpilleen öiksi. On aina niin ihanaa olla käymässä vieraissa niin, että tuntuu kuin olisi ollut kotona :).

---

Muistakaa seurata mua instagramissa @emsimila !! Blogin puolelle postauksia tippuilee aina vähän harvemmin joten ig on tällähetkellä kaikista aktiivisin sosiaalinen mediani!

PILVESSÄ

Viimeiset viikot oon kulkenut kuin pilvessä, tai jossakin sumupilvessä ainakin.

Pää tuntuu raskaalta ja kokoajan väsyttää. Unohtelen työvuoroja ja syntymäpäivä, sekoitan päivän tapahtumia toisiinsa, en esimerkiksi muista seuraavana päivänä mitä tein eilen. Aika klassinen tapaus on siinä, että välillä en vain voi muistaa olenko ollut töissä eilen vai toissapäivänä, kävinkö salilla maanantaina vai sunnuntaina. Olen muutekin todella hajamielinen, ja mun päässä liikkuu miljoona asiaa yhtäaikaa. Välillä on vaikea jutella tai kertoa jotakin pitkää stooria, koska ajatukset alkavat harhailemaan niin, että puhe katkeaa ja unohdan samantien mitä olin selittämässä. Lähimmät kaverit tietää tämän ja tiedostan sen olevan rasittavaa, mutta on hirveän vaikea keskittyä yhteen asiaan kun päässä on paljon tekijöitä jotka huutaa kaikki yhteen ääneen huomiota. On aina ärsyttävää selitellä seuralle että "sori taas katkes ajatus".

 Unet on kreisejä sekamelskoja, mutta useimmiten hyvällä tavalla. Ne on seikkailuja, täynnä tekemistä ja toimintaa. Silloin joskus kun asiat eivät olleet mielessäni järjestyksessä, näin monta kuukautta putkeen painajaisia ja olin ihan loppu. Sen aallonpohjan jälkeen kun on pari kertaa notkahdellut siihen suuntan, on mielialanvaihtelut aika nopeasti näkynyt myös siinä minkälaisia unia öisin verkkokalvoille piirtyy. Ja ne on ollut painajaisia silloin kun muutenkin tuntuu vaikealta.
Mutta nyt ne ovat aktiiviunia. Ehkä se kertoo siitä että mulla vain on tosi paljon mietittävää ja ajateltavaa tällä hetkellä? Lyhyen ajan sisään on nimittäin muutenkin tapahtunut paljon.




Viime päivinä on ollut myös luovuutta. On syntynyt maalauksia, piirustuksia, lauluja, runoja, tarinoita. Valokuvia on niin, että muistikortti räjähtää pian. Olen alkanut huomioimaan kuinka kaunista tihkusateinen maisema voi olla, kuinka aurinko kultaa järvenselkää eritavalla kuin ennen. Pudonneet koivunlehdet on ihan huikeita kun ne kiiltelee maassa kultaisina ja vaikka ne ei enää korista puita, näyttää ne hienoilta maassakin. En saa tarpeekseni itseni ilmaisusta, kokoajan mulla syntyisi ideoita esimerkiksi lyhytelokuvia, musiikkivideoita, kuvausreissuja, biisejä sunmuita varten. Maailma on niin kaunis, haluaisin pystyä tallentamaan sen kaikilla keinoilla!

Olen todella onnellinen etten asu tällä hetkellä kaupungissa, täällä pystyn hengittämään.

 Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä. Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua. PSALM 4:8-9

RUSKAN VÄREISSÄ

 On jotenkin onnellinen olo, kun seisoo syysmyrskyssä. Se tuuli on mahtava, se tuntuu siltä että se voisi puhaltaa kaiken susta pois, se ravistelee sydänjuuria myöten. Ja ne lehdet. Ne on niin upeita, kun ruskan väreissä ne joko lepattaa tuulen mukana vielä puissa kiinni, tai sitten ne rällää menemään ympäriinsä, niistä tulee niin hyvä fiilis. Onnellinen olo on myös silloin kun seisoo rannassa laiturilla ja katselee kun syksy vaan värittää maisemaa. On tyyntä ja hiljaista, jostain kaukaa kuului kun joku oli veneellä järvenselällä. Kaikki värit ja elementit luonnossa vaan mätsää, tuntuu että kaikki oli siinä hetkessä tehty toisiaan varten. Mukaan lukien kuu, sillä syksyisin tuntuu kuin se kasvaisi ja tummenisi, ihan kuin kaikki luonnossa haluaisi olla parhaimmillaan.

Ja tähdet. Ne on alkaneet näkyä taas oikeasti kunnolla. Eilenkin seisoskelin terassilla illalla yhdentoista aikaan, jalassa crocsit ja päällä sohvalta mukaan otettu viltti, ja ihastelin linnunrataa joka kiilsi suoraan talon yläpuolella.  Näin syksyisin se on komeimmillaan ja kuumottaisi päästä vaikka mökille tsekkaileen sitä kunnolla, siellä kun lähellä ei ole mitään isoja valosaasteita. Alunperin viittin lähteä ulos tuleen, koska uutisissa oli puhuttu revontulista, mutta niistä en sitten nähnyt vilaustakaan.

Niinkuin olen kirjottanut erään muistikirjan sivuille 21.syyskuuta:  " Elämä on huikeeta", niin sitä se on edelleen. 

HYVÄSTIT

Lämpöiset aamut vaihtui koleisiin, kesä vaihtui pikkuhiljaa syksyyn. Viimeiset mökkireissut tehtynä, nekin jo vähän vilpoisissa merkeissä.

Kesä oli oikeastaan aika mieletön, monia uusia kokemuksia ja reissuja täynnä. Heinäkuun lopusta elokuun puoleen väliin mun huone ei ollut kertaakaan ilman jonkin sortin matkalaukkua tai pakkaamistohinaa. Rahaa paloi niin busseihin kuin juniinkin, mutta mitäpä raha merkkaa kokemusten rinnalla. Tälläkertaa matkustelin vain Suomen rajojen sisäpuolella, mutta taskun pohjalla polttelee ihan uusi passi, ja mielessä liikkuu toiset mantereet.
Hiljaiselon voi pistää reissaamisen piikkiin. Mulla ei ole ollut aikaa tai innostusta päivitellä someja, koska mulla on ollut juuri niissä hetkissä niin mahtavaa, ettei mikään tykkäysten määrä tai katselukerrat ole voineet kiinnostaa enempää. Ehkä nyt, kun vielä ei löydy sen suurempia suunnitelmia, ja töitäkin on aika vähän, saattaa mun mielenkiinto taas kääntyä siihen, että haluan jakaa omia kokemuksiani muillekin. Aika paljon throwbackeja luvassa siis. 

Mittarin näyttäessä +8 astetta, ja näin lämpöisellä lampaantaljalla istuskellessa voi vain todeta kesän olleen mahtava, ja että tiedän tulevani kaipaamaan sitä. Kesä tulee taas, ensivuonna, mutta se ei ole sama kuin tämä joka loittonee seuraavan tullessa lähemmäs. Täytyy ohjelmoida ajatukset positiivisiksi, syksyssä ja talvessa on myös paljon hyvää (kuten Levin reissu hiihtolomalla jota jo kuumottelen)! Vaikka nyt heitän hyvästit kesälle ihan hyvillä mielin, odotan mä jo vähän sitä hetkeä kun ensimmäiset sopivan linnun huomattuani alkaa päässä pyörimään lapsena opittu loru, "kuu kiurusta kesään.."