torstaina, kesäkuuta 25, 2015

SUMMER HAPPINESS



Särkänniemen katsastus. Vaikka pitkästä aikaa laitteetkin olisivat houkutelleet, käytiin vain kävelemässä alueella // Tunnin ruuan raivokkaan metsästyksen jälkeen päädyttiin taas kerran hyviksi havaittuihin ja petollisiin Lidlin tuotteisiin. Siinä pelkkää vehnää ja rasvaa sisältävää croisanttia mussutellen lohduttauduin ajatuksella, että meidän piknikillä oli mukana myös salaattia (kirsikkatomaatteja ja nektariinit per nassu) //  Kesän oikeasti ensimmäinen lämmin päivä (uskaltaa lähteä ulos ilman takkia) oli varmasti tuo tiistai, kun mittari näytti jopa 23 astetta varjossa. Tämmöiseen ilmastoon tottumattomina tyypilliset suomalaiset (minä ja Jenna) oltiin varustauduttu liian lämpimillä vaatteilla, jotka kuitenkin iltaa kohden kääntyivät liian heppoisiksi. Suomen suvessa  kultainen keskitie on aikas vaikea löytää // Mun mielessä kummitteli semmoinen ihana vanhanaikainen kuva karusellista jonka kyydissä lapset istuu hammasrivit loistaen, mutta sainkin pettyä koska mun päässä ajatus näytti paremmalta kuin kameran ruudulla.

 
Mökillä ensi kertaa tänä vuonna. Viime vuonna kävin vain kerran, enkä yhtään muistanut miten ihanaa onkaan olla keskellä oikeasti -ei mitään- ja vain olla. Oli uskomattoman rentouttavaa, landella on niin kivaa // Itsekasvatettua salaattia kasvihuoneesta. Oon täysin myyty meidän oman kasvihuoneen ja maan tuotteille, varsinkin nyt, kun kaikenmaailman ekologisuus ja puhtaus ja säästäväisyys on paljon lähempänä mun sydäntä kuin joskus // syreenejä, yksi mun lemppari kasveista tällä hetkellä. Syreeni ei ole kukka itsessään, mutta nuo kukinnot tuoksuvat taivaallisilta! // Jottei aivan järki jäädy ja muutu täysin pöndeksi, tasapainotin mun sivistystä Netflixillä. Olen muuten aivan koukussa Teen Wolfiin, vaikka joskus vannoin kautta kiven ja kannon, etten ikinä tule katsomaan mokomaa roskateini-sarjaa. Höh, mites kävikään. Nyt vain odottelen 4.kautta netflixiin, pidäppä kiirettä!



 Sisustelua ja siivousta huoneessa // Vanhoja kuvia, kun on ollut lämmintä // Tämän päivän aamupalaa, tai oikeastaan brunssia. Heräsin vähän liian myöhään ja päätin käyttää aamupäivän tehokkaasti lenkeillessä ja lihaskuntoa tehdessä. Yleensä en treenaa ennen aamupalaa, mutta tämä päivä oli poikkeus säännössä. Lopulta pääsin tekemään ruokaa, oi ihanuutta. Oon vihdoin oppinut tekemään proteiinilätyistä kauniin näköisiä niiden maistuvuuden lisäksi :-) en muista milloin viimeksi olisin tehnyt itse normaaleja lättyjä, niihin kun aina tulee vehnää. Ja nämä ovat niin maukkaitakin, ettei niitä toisia edes kaipaa!

maanantaina, kesäkuuta 22, 2015

MY MIDSUMMER


















Haluaisin hirveästi kertoa teille juhannukseni kulusta, mutta ruudulle ilmestyy lause lauseelta vain turhaa tekstiä, jonka hävitän pian kuitenkin. Lyhyesti sanottuna mulla oli tosi kiva juhannus. Erilainen kuin edelliskerroilla, ei niin tunnerikas ja siitä jäi puuttumaan "se jokin", mutta aika täydellinen kuitenkin. Jotenkin on vaikea kertoa miten mun juhannus meni. Mulla oli aivan huippua ja tutustuin uusiin ihmisiin, sain kuunnella hyviä puheita ja viettää tärkeiden ihmisten kanssa aikaa, syödä hyvää ruokaa ja valvoa juhannusyönä aamuyön pikkutunneille asti onnellisena. Silti, joku jäi kaihertamaan. En tiedä mikä, mutta en jaksa välittää, hyviä muistoja jäi tältäkin vuodelta. 

tiistaina, kesäkuuta 09, 2015

YLIOPPILAS 2015


Innoissaan ja jännittyneinä ilman lakkia...
...ja vihdoin, oi vihdoin, sen odotetun lakin kanssa!

Mun valmistumisesta ja ylioppilasjuhlista on päälle viikko, mutta mun suupielet edelleen kaartuu hymyyn kun kattelen kuvia ja muistelen toukokuun toisiksi viimeisintä. Se fiilis oli uskomaton, kun sun nimi sanottiin ja kävelit juhlakansan eteen. Kädet tärisi niin, että pelkäsin sen näkyvän takariviin asti. Ja kun sitten sai luvan laittaa lakin päähän, olin vaan niin sanoinkuvaamattoman ilonen. Tunsin suurta ylpeyttä, koska nyt oon yksi tämän kevään ylioppilaista, ja tiiän että jaksoin rankan kaksoistutkinnon loppuun asti. En varmaan koskaan oo ollu itestäni yhtä ylpeä ja nautin täysin siemauksin, kun kaikki katsoi meitä ja otti kuvia, koska tiesin että me ollaan just sen kaiken arvosia.













Koko päivä oli pelkkää iloa. Sää oli upea, vieraita kävi juuri sopivasti ja itseasiassa kaikki meni täysin putkeen. Olin onnellinen juuri siitä hetkestä mikä oli meneillään. Sain olla mulle rakkaiden ihmisten kanssa huomaten, kuinka hekin olivat onnellisia saavutuksestani. Olin iloinen, että mun yömyöhään tekemät kakut nautti vieraiden suosiota, että rakas sisko oli tehnyt mulle ihanat kiharat sekä söpön videon joka oli täynnä muistoja tulvivia, monen vuoden takaisia kuvia, että mulla oli aikaa hengähtää ja jutustella vieraiden kanssa, eikä kukaan pahemmin stressannut mistään. Mun päivä oli täydellinen, siihen mahtu niin monta täydellistä asiaa. Ainoastaan iltaa varjosti tieto siitä, että mun pitäisi tehdä eräs iso päätös. Se oli oikeasti tähän mennessä ehkä mun elämäni vaikein ja suurin päätös, mutta onneksi se oli oikea. Mikään ei pystynyt pilaamaan mun päivää, ja edelleen mua hymyilyttää niin kovin.